Tarkennuksen asetukset

Vehkeet pitäisi olla tarkennukseen kohtalaiset 7D2 ja Canonin oma 300mm ja 1,4x jatkos kolmos sarjaa.

Aina vaan tulee liikaa sekulia skarpin takia. Sanokaapa millä asetuksin kuvaatte vaikka tälläistä tilannetta? Kaikki tarkennus vinkit kelpaa.

Onko esim niissä Case 1- jotain asetuksissa käyttökelpoista, itse en saa niillä mitään eroa oikeassa tilanteessa.


12 kommenttia

  1. virtuaali sanoo:

    Nämä kuvat on kyllä sieltä vaikeimmasta päästä aina. Eiköhän siinä ole ihan tuuriakin mukana että se linssi ehtii tarkentua vaan siihen kohteeseen yksinkertaisesti. Ennustava tarkennus voisi olla ehkä näissä kohteissa poikaa jos sinun kamerastasi sellainen löytyy. Taitaa löytyä nimellä 3d tjs jos en väärin muista?

  2. kyostisorsa sanoo:

    Edellisen kanssa samaa mieltä. Vaikeimmasta päästä ovat..! Suoraan loittonevat/lähestyvät – kohteet.., yksinkertaisesti kameran tarkennusnopeus ei vain riitä..!! Minulla on ollut myös ”seiskan kakkonen”.., hankittuna siinä uskossa, josko vihdoin tulisi jotain parannusta tuohon ongelmaan. Ei käynyt niin. Luovuin kamerasta. Toivoani en menettänyt. Hankin tilalle 5D Mk IV:sen, kun siinä on jo ”vilkkaampi” prosessori..!! Kyllä tilanne vähän muuttui.., parempaan suuntaan, mikä vahvistaa käsitystäni em. prosessorien nopeuden vaikutuksesta tarkennusnopeuteen..!! Noilla valmiilla ”case 1-6” on mielestäni vain mielikuvallinen rooli. Mutta osviittaa niistä voinee ottaa..!!  Kokeile vaikkapa säätämällä sen ”ykköscasen”..,>kaikki arvot nopeimpaan mahdolliseen ja ota kuvia sarjana esittämästäsi tilanteesta. Tällöin tietysti tulee muistaa, että nämä säädöt ovat vain tilanteeseen..,>nopeasti loittonevat/lähestyvät kohteet. Kylmäharjoittelun/todentamisen voit tehdä myös laittamalla kameran jalustalle, ota tarkennus jonnekin kolmeensataan metriin ja paina tarkennus ”takanapilla” pohjaan ja pidä se painettuna sekä käännä kameraa lähemmäksi.., aina tarkennusrajan  tuntumaan, niin näet miten nopeaan liikkeeseen kameran tarkennus kykenee. Kokeile myös niitä (valmiiksi naurettuja) case:jä samalla tavoin, niin huomaat eron..!!

    Erittäin vaikea probleema, mutta myös mielenkiintoinen. Tuo 5D MkVI:ni on vielä sen verran tuore tuttavuus, etten ole ehtinyt oikein siihen paneutua. Mutta toivoa paremmasta on…, kso

    Ps. Joni Ojalan ”ennustavasta tarkennuksesta” en ole kuulutkaan..! Mikä se on..?

      

  3. Gahpir sanoo:

    Kiitos, tuo onkin hyvä ja yksinkertainen testi tuohon nopeuteen ja Ceisseihin. Meneeköhän ne Caset talteen niihin C1 muistipaikkoihin, siellä olisi nopeasti muutettavissa.

    Olen opetellut nyt peukalolla tarkentamista, eli tarkennus on irti laukaisimesta. Vaikeammissa kohteissa, jos on pusikkoa tai muuta tarkennusta häirivää, toimii mukavasti.

    • kyostisorsa sanoo:

      Moron.., kyllä muutokset tallentuvat caseihin, kun ne vahvistetaan (ok/set), mikä pitääkin tehdä, jotta tulevat käyttöön. Oletusarvoihin ne palautuvat ”roskakori”-näppäimellä..!! Kts. käyttis..,

      Huomaa myös tarkennusalueen (tark. pisteiden määrän) vaikutus halutun kohteen tarkentamisessa. Mitä suurempi alue (esim. koko tark. -pistealue käytössä)sitä varmemmin tarkennus luiskahtaa kameran pähkäilemään kohteeseen..!! Oman kokemukseni mukaan kolme suppeinta aluetta (pienennetty piste, normaalipiste ja laajennettu 5p.) toimivat luotettavimmin. Näistä viimeksi mainittu 5-pisteen (keskimmäinen ja neljä ympyröivää ) toimii parhaiten esim. sääksen kokoluokassa. Homma on tosi tarkkaa ja vaatii harjoittelua etenkin pienissä kohteissa, kuten linnut. Kuvaustilanteissa on myös hyödyllistä miettiä kuvattavien kohteiden mittasuhteita kameran asetusten määrittelyn pohjaksi. Harvoin tulee ajatelleeksi kuinka suuri ero onkaan esim. sääksellä ja sinitiaisella, kun niitä tarkentaa kameran etsimen läpi. Siinä kun sinitiainen sopii tarkennuspisteen sisälle, mahtuu sääksestä vain pää..! Eli pienten kohteiden kuvaamisessa ”tennarizoomaus” on paras menetelmä, jotta kohde on riittävän suuri kameran tarkennusjärjestelmälle…,  kso

  4. Gahpir sanoo:

    Tuleekin sellaista tietopakettia mitä on vaikea löytää muualta. Kiitos.

    Nyt olen taipunut siihen että pisteskarppi peukalolla ja sarja perään, mutta vaikea on sekin jos pieni kohde ruudulla. Eri vaihtoehtoja tarkennuspistemäärille ja  tarkennus laukaisimeen jne C1 C2 C3 valotuspylpyrässä.

    Mites tiaisen nopeus, onko mitään mahdollisuutta pysyä kohti lentävän tiaisen tahdissa, jos lähtöpaikka on skarppi?

    • kyostisorsa sanoo:

      En usko.., eikä minkään muunkaan yhtä nopean perässä.!! Mielestäni ei ole muuta mahdolisuutta kuin ISO;t korkeiksi, suljinajat lyhyiksi, AL SERVO päälle ja se ennakoiva..,(arvioiva, arpova>laskennallinen) tarkennus päälle (jos löytyy) ja sarjatulella perään…, sekä toivotaan, että arpaonni suosii…!!

      Ps. Se tarkennuksen ”takanapin” käyttö auttaa ja sitä on hyvä käyttää ja harjoitella…,kso

  5. jukkalehtinen sanoo:

    Tästä vanhan pikkuläppärin ruudulta katsoen kotkan naama mielestäni ihan mukavasti tarkka. Edestä katsoen vasen siipi on epäterävämpi kuin oikea -> kuinka paljon siinä on liike-epäterävyyttä? suljinaika?  (tai onko obiskassa piirto-ongelma? – pitäisi olla suht hyvin terävyysalueella kuitenkin?) )

    Obiskalla on minun (vähäisen) kokemukseni mukaan iso vaikutus kohtitulevassa kohteessa osuvaan tarkennukseen. Esim 70-200/2.8 (ykkös-sarjalainen) häviää aivan kuusi-nolla esim 300/2.8:lle (ykkössarjalainen) vaikka kohde on rinteessä oleva pujotteluhiihtäjä, pienestä tirpasta, tai kalasääskestä puhumattakaan.

    Ja vielä: onnittelut kuvasta! kyll minun kovalevylle toi jäisi talteen 🙂 t:nimim: ei koskaan (vielä) kotka kuvannut 🙂

     

  6. Gahpir sanoo:

    Kiitos Jukka, kyllä oli minullekin kokemus ja taatusti on tallessa. Tässäkin skarppi on kuitenkin takana pyrstössä ja pää siinä ja siinä terävyysalueella, nettikuvaksi kelpaa.

    Liike-epäterävyyttä varmasti siiveniskussa. Lähempänä tuli vielä enemmän tuhrua, muistaakseni käytössä oli yhdeksän tarkennuspistettä.

    Miten käytätte tarkennuksen takanappia, esitarkennukseen vai miten?

  7. virtuaali sanoo:

    Nikonilla tosiaankin löytyy tuo 3d eli tässä vaikka infoa.

    Varmaan canonillakin sama mutta eri nimellä.

  8. Gahpir sanoo:

    Ajatuksena kuullostaa nerokkaalta tuollainen ennakoiva tarkennus, ja esitteissähän kaikki toimii täydellisesti. Kovasti kiinnostaisi oikeat käytännön kokemukset ja vinkit, kuten edellä, merkistä riippumatta.

  9. Jaket sanoo:

    Viimekesältä muistan kaakkurikuvauksesta sellaista..

    Omasta mielestä toimi Nikon:ssa parhaiten AF-A ja keskimmäiset pisteet vain.Jatkuva tarkennus AF-C ei niinkään pelittänyt,eikä varsinkaan AF-C 3D,liikaa hukkaruutuja.

    Tässähän on nyt lentävä lintu,ite kuvasin lentoonlähteviä kaakureita ja laskeutuvia,missä vesipärskeet vaikeuttaa tarkennuksen toimintaa ja vedenheijastelut sun muut…mut  sellaine tuntuma jäi,automatiikka/tarkennus ei saanut lintua kiinni,kuvaajan oli se ite tehtävä.

     

Vastaa