Täydellistä valotusta

etsimässä.

Hissuksiin olen opetellut uudelleen digivalotusta. Tämä pätee siis tilanteeseen, jossa tavoitellaan parasta lopputulosta, ainahan sitä ei tarvita, vähempikin riittää ns nettikuvana jopa tälle foorumille.

Kameran RAW tallennus on edellytys, jos haetaan parasta lopputulosta ja tiedetään että kuvankäsittely on saumaton jatke kuvantyöstössä. Raw tallennuksesta ei ole juuri hyötyä, ellei kuvaa jälkikäsitellä. Jos nämä edellytykset täyttyvät jo kuvaamaan lähtiessä kannattaa miettiä myös valotusta uudella tavalla. Tarkoitus siis on kerätä mahdollisimman paljon datatietoa kameran kennolta jälkikäsittelyä varten.

Histogram käppyrä on lahjomaton valotuksen mittari, mutta kun kameransa tuntee, saman asian ajaa ylivalotuksen seeprakuvio tai punainen puhkipalamisen varoitus katselukuvassa. Histogrammin korkeudella ei ole laadun kanssa mitään tekemistä, mutta sen leveyssuunta on sitäkin tärkeämpi. Jos histogram jaetaan kymmeneen osaan vaakasuunnassa, ja  tarkastellaan vasemmalta sen ensimmäisen 10% datamäärää, voidaan todeta sen toistavan karkeasti 30 mustan eri sävyä. Kun tästä noustaa aukon verran oikealle harmaalle alueelle, käytetään sävyjen tallentamiseen jo tupla määrä bittejäa, jne Jos taas katsellaan oikean laidan kirkkaimpia sävyjä, saman 10 % sävyalan tallentamiseen käytetään jo 30 000 datayksikköä ja toistettavien sävyjen määrä on jo huikea verrattuna tummaan päähän. Tässä on digitallennuksen ero filmiin, joka toisti pienemmän dynamiikan eli sävyalan, mutta tallensi yhtäpaljon sävyjä tummassa ja vaaleassa päässä.

Tästä digitallennuksen mystiikasta on kehitelty valotusmuoto, Valota oikealle, ETTR, expose to the right. Kuvatessa valotuksen lisääminen siis siirtää koko valotuskakkua histogrammissa oikealle. Teknisessä mielessä paras tapa on valottaa aina mahdollisimman lähelle oikeaa, eli kirkasta laitaa. Näin saadaan kohteesta mahdollisimman paljon tietoa talteen, joka sitten jälkikäsittelyssä taas palautetaan kuvan kohteen vaatimiin arvoihin. Histogram tuupataan mahd täyteen oikealta, ja kun se venytetään takaisin, onkin tummassa päässä enemmän sävyjä käytettävissä, eikä niitä tarvitse ronkkia esiin kohinan seasta.

Tuossa pari esimerkkikuvaa. Ensimmäinen on ilman käsittelyä ja valotettu (vahingossa) histogrammin oikeaan laitaan, mutta niin ettei vielä yhtään leikkaannu eli ylivalotu.

 

.

 

 

o

Osa 2´ edit 16.2.2018

Lisätään vaikeusastetta. Aiheellisesti kiinnitettiin huomiota alkuperäisen kuvan histogrammissa sinisen kanavan leikkaantumiseen, eli se nojaa oikeaan laitaan ja periaatteessa tarkoittaa sitä, etteivät kirkkaimmat sinisen sävyt enää toistuisi.

Histogrammia tehokkaasti hyödynnettäessä, oleellinen tieto on, millaisesta kuvasta histogram on muodostettu. Jos tallennat RAW kuvaa, siihen originaalin taltioimiseen eivät vaikuta kameran sähköiset säädöt, värilämpötilat, kohinanpoistot ja muut terävöinnit. Jotta raw kuva saadaan näkyväksi, siitä yleensä tehdään kamerassa jpeg kuva ja sitä katselet normaali järkkärin takanäytöstä. Se tarkoittaa myös että kuvan histogram on muodostettu jo pakatusta ja ns säädetystä jpeg kuvasta. Kameran näytöstä katseltava kuva, histogram ja Raw tallenteen todellinen histogram jälkikäsittelyssä eroavat siis toisistaan.

Kun kuvaa katsoo tarkasti Lightroomissa, voi todeta, että histogram sininenkin piikki taipuu alas ennen leikkaantumista oikeassa reunassa. Leikkaantumisen varoituskolmio oikealla ylhäällä on jo syttynyt ja se johtuu tuosta pienestä punaisesta pisteestä kuun alapuoliskossa. Tuo punainen piste kuussa on siis ylivalottunut, eikä siihen ole mahdollista saada alkuperäisiä sävyjä millään jälkikäsittelyn vippaskonstilla.  Varoitukset saa päälle Lightroomissa näppäinkomennolla J. Kun käyttää rajaustyökalua, kuten tuossa jäljempänä kuvassa, voi katsella pienen rajaamansa alueen histogrammia.

Edellisestä palataankin taas vanhaan totuuteen, eli tunne laitteesi. Minulle on vinkattu tälläinen testi. Ota haarukoiden kuvasarja vaikeasta kohteesta valottaen huippuvalojen mukaan ja siitä vielä reippaasti yli. Tarkoitus on siis hakea se piste, mistä niitä sävyjä ei enää ole pelastettavissa. Muunna Raw kuvat näkyviksi kuvankäsittelyyn, mutta jätä samat kuvat kameran muistikortille. Nyt kun selaat kuvia niin, että näet kuvankäsittelyn histogrammin ja samalla kameran näytöltä jpeg histogrammin, voit määrittää sen miltä histogram näyttää kuvatessa, ja siitä jälkikäsittelyssä vielä saadaan paras mahdollinen irti. Tämä ero voi olla yllättävän iso, jopa pari aukkoa lisää niistä punaisista varoituksista. Tämä on kovin kennokohtainen asia ja pitää testata omalla kuvauskalustolla ja kuvausaiheilla.

Itse en yleensä yritä saada sävyjä auringon kehrään, yökuvissa kuunpintaan, vesikuvissa kirkkaimpiin heijastuksiin. Niihin omissa kuvissani kuuluukin kirkkaus ja puhkipalaminen.


21 kommenttia

  1. täydellistä asiaa

  2. harrastelija sanoo:

    Siinähän se on. Valotuksen laajaperuskurssi pähkinänkuoressa :).

    Yksittäisen kuvan kohdalla onnistuu noin, mutta (pienenä aasinsiltana toisaalla esillä olevaan alempaan kuvaa liittyen) entäpä panoraaman kohdalla. Valottaakko jokainen yksittäinen kuva oikeaan laitaa vai kirkkkaimman yksittäiskuvan mukaisesti oikeaan laitaa vai automaatilla jotakin siltä välitä? Miten arvon herrasväki panoraamat valoittavat ja onko tästä olemassa jonkinlaista ammattilaisohjetta?

  3. Gahpir sanoo:

    Minusta panoraaman yksittäiset kuvat kannattaa valottaa parhaalla mahdollisella tavalla yksittäisinä ja jos ovat samantyyppisiä säädän niihin perusarvot ja kohinanpoistot kohdilleen ja Lightroomissa Sync toiminnolla vielä samat arvot kaikkiin kuviin. Sitten yhdistän panoraamaksi ja sehän on edelleen Raw vastaava panoraama file, jota voi sitten käsitellä kuin yksittäistä kuvaa.

    Jos on käyttänyt automaattiasetuksia ja esim kuu tai aurinko vaikuttanut valotukseen, kannattaa kuvat säädellä taivaan osalta mahd yhdenmukaisiksi, ennen yhdistämistä.

    • harrastelija sanoo:

      ”Minusta panoraaman yksittäiset kuvat kannattaa valottaa parhaalla mahdollisella tavalla yksittäisinä ja jos ovat samantyyppisiä säädän niihin perusarvot ja kohinanpoistot kohdilleen ja Lightroomissa Sync toiminnolla vielä samat arvot kaikkiin kuviin. Sitten yhdistän panoraamaksi ” 
      Onnistuuko yhdistäminen kuinka hyvin jos päällekäisten kuvien kirkkauserossa on kovin suurta eroa? Näinhän voi käydä varsinkin ilta- ja aamuauringossa, jossa kirkkausero muuttuu parnoraaman matkalla aika paljonkin?

      • Gahpir sanoo:

        Jos kuvan suunnittelee panoraamaksi, kannattaa kuvata n 50% päällekkäin kuvat. Näin se ero ei ole vielä kovin suuri siinä päällekkäisessä osassa. 

         

        Koko ETTR valotuksen idea on, että kuva valotetaan mahdollisimman kirkkaaksi ja se varsinainen tunnelman säätö tehdään jälkikäteen. Panoraamassa ne ristikkäiset taivaanosat siis säädetään kuvankäsittelyssä mahdollisimman vastaaviksi ennen yhdistämistä, silloin lopputulos on mielestäni paras. Jo yhdistettyä panoraamaa voi sitten käsitellä kuin yksittäistä kuvaa ja hienosäätää vielä jollakin gradual työkalulla.

        Edit: Kohtalaisen helposti voi tehdä myös sellaisen version, missä auringonkehrä valotetaan vaikka kahdella reilusti poikkeavalla valotuksella, vähintään neljä aukkoa, tehdään tästä ensin hdr kuva, säädetään se muiden kuvien kanssa vastaavaksi, ja yhdistetään vasta sitten panoraamaksi.

  4. Gahpir sanoo:

    Tuossa artikkelissa myös muistutetaan aiheellisesti, että valokuvauksen tarkoitus ei ole  kameran suorituskyvyn maksimointi. Syntyy ne kuvat automaatillakin, ettei niitä ainakaan kannata jättää ottamata.

    Enklannin kielistä pohjaa oikealle valottamisesta.

    Expose Right

  5. Jaket sanoo:

    Mielenkiintoista luettavaa ja ihan pätee nykyaikanakin.

    On maukas tunturimaisema kuitenkin kuvattuna tuossa yllä.Mistähän olet valkotasapainon ottanut,lumesta vai onkohan PS/LR:n automaattiasetus?

    Itellä joskus ollut vaikeuksia hakea oikeaa valkotasapainoa.Kamerassa se on usein automaatilla ja ei toimi.Lightroomissa napsautan pipetillä harmaata/valkoista kohtaa,ei aina pelitä sekään.Joskus kuvaan harmaa/valkoisen korttini kuvaan…en jostain syystä mittaa sitä kameralla vaikkapa lumihangesta,täytyiskin koittaa vielä se… 🙂

    Tuosta panoraaman valotuksesta,sekin on välillä pirun vaikeeta.Laaja panoraama,asteita lähemmäs 180.Kuvaan tulee taivasta,auringonpaiste,synkkä metsä,koita hakea siinä sitten sopivaa kompromissia valotuksen suhten.Joka kuva valotettava omanaa ja ja kamerassa tarkastelva vielä,kelpaako.

    Tuo vilkkuvavaroitus on siinä hyvä,en oikein osaa katsoa histogrammia silläsilmällä…mutta sulla tuossa yllä esimerkissä on aavistus kuu,siniset palanut puhki on aivan kiinni oikeessa laidassa,jos hiuksia haljotaan 😉

    • Gahpir sanoo:

      Jatkoin vähän juttua OSA 2 vanhan jorinan perään, kun moni aiheellisesti kiinnitti huomiota tuohon leikkaantumiseen sinisessä.

  6. GI-Photo sanoo:

    Panorama olisi otettava täysin manuaali asetuksilla. Silloin vierekkäiset ruudut sopivat yhteen toistensa kanssa ja lopputulos on saumaton. Olen oikein vaikeissa tilanteissa turvautunut HDR-panoraamaan. Eli ottanut jokaisen kuvan kolmella eri valotuksella ja kehittänyt ensin HDR-kuvat, joista olen sitten tehnyt panoraman. Toimii kyllä, mutta vaatii vähän aikaa ja viitseliäisyyttä.

     

  7. MerviS. sanoo:

    Ei siinä mitään histogrammeja tarvita, opettelee vaan sen oman kameransa valotiúkset, ja luonnonvalossa kun laittaa värisävyt kohdilleen, ei tarvii muuta kun valotusta vähän säätää plussalle tai miinukselle. Niin se toimi ennen, miksi nykyään ei toimisi… mutta kuva on kyllä, hmm…

    • Gahpir sanoo:

      Kylläpä, kyllä, siitähän tässä perimmältään on kysymys, oman kameran ominaisuuksien tuntemisesta ja että saa niistä enemmän irti. Nykyvehkeillä se vähän sinnepäin yleensä riittää, mutta olisihan se joskus komeeta kun osais valottaa just oikein tarvittaessa.

  8. derelict sanoo:

    Panorama olisi otettava täysin manuaali asetuksilla. Silloin vierekkäiset ruudut sopivat yhteen toistensa kanssa ja lopputulos on saumaton. 

    Asiaa!

    Ja kun vielä jättää sen jalustan pään puitteissa pyörittämisen poies ja kuvaa kuvat  ns. ”samalta tasolta” sivuittain kameraa siirtäen.

    • Gahpir sanoo:

      Jos kuvataan samoilla manuaaliasetuksilla ympäri maisemaa, kuvat on helppo yhdistää, mutta valotus ei ole ihan optimaalinen. Jos taas jokainen kuva valotetaan oikein ja jälkikäsitellen säädetään samaksi, myös kuvan tekninen taso säilyy samana laidasta laitaan, sävyjä on enemmän tallessa tummassa ja vaaleassa päässä. Työläämpi tapa ja siitähän tässä koko ketjussa on oikeastaan puhe. Käyttötarkoitus tietysti ratkaisee, tarvitaanko parasta laatua.

      Jos olisin moderaattori, siirtäisin tämän panoraamakeskustelun uuden otsikon alle.

       

  9. Gahpir sanoo:

    ”Jukka Lämsä  16.2.2018 22:50   Teoriat kohdillaan, mutta kovasti vanha juttu. Kamerat ja softat kehittyneet hurjasti noista ajoista.”

     

    Joo, tuo esimerkki oli aika vanha,mutta se datan tallennusmalli, joka tämän aiheuttaa on silti ihan tätä päivää. Sellainen ameriikan ihme kuin Jared Platt oli Lightroom kurssillaan jämäkästi sitä mieltä, että on rikollista ostaa Canon 5Dmk4, jos ei opettele sillä valottamaan oikein, eli testaa sitä kameran histogrammia ja paljonko sen voi ylivalottaa.

    Tällä valotusmetodilla on eniten merkitystä vanhemman järkkärin käyttäjälle ja nyt taas pienempien Olympus kennojen tunkiessa markkinoilla, myös uusimmassa tekniikassa. Kävin Peltomäen Jarin Oly kurssilla ja hän tähdensi tätä samaa oikealle valotusta. Tässähän on tarkoitus saada pienemmästä dynamiikasta ja kohisevasta kennosta kaikki mahdollinen irti.

    Tuossa taitaa olla suomenkielistä käännöstä Luminous Landscapen pohjalta, en tiedä kenen juttua.

    http://digifaq.info/digi_omat/maxdyn/

     

  10. Gahpir sanoo:

    Markus Varesvuo <markus.varesvuo&lintukuva.fi> kirjoitti 16.2.2018 kello 23.16:

    ”Moi, nykypäivän kalustolla kannattaa pimeänä talvipäivänä valottaa reippaasti yli (vaikkapa aukon verran vaaleiden alueiden osalta). Ei nouse kohina korkeilla ISOilla esiin tummista alueista. Vaalean pään saa helposti kohdalleen raw- ohjelmassa ilman havaittavia laatuhäviöitä. Turha pelätä pientä ylivalotusta!”

    Markus

    ”Mun kommentin voi sellaisenaan foorumille laittaa.Markus”  Tämä siis välitetty viesti yhdistyksen keskusteluketjusta, t Jomppa

     

    • harrastelija sanoo:

      ””Moi, nykypäivän kalustolla kannattaa pimeänä talvipäivänä valottaa reippaasti yli (vaikkapa aukon verran vaaleiden alueiden osalta). Ei nouse kohina korkeilla ISOilla esiin tummista alueista. Vaalean pään saa helposti kohdalleen raw- ohjelmassa ilman havaittavia laatuhäviöitä. Turha pelätä pientä ylivalotusta!”” 

      Pitää paikkaansa… noin yleensä. Itse olen parhaimmillaan ylivalottanut (D500) jopa +1,7 ilman kuvan puhkipalamista, mutta jos muistan teorian oikein niin ei tämä kuitenkaan aivan näin yksinkertaista ole… Siis jos muistan oikein niin useimpien kameroiden automatiikka ”alivalottaa” vaaleat kohteet ja ”ylivaloittaa” tummat kohteet… eli ollaan juuri Markuksen kertomassa tilanteessa… Valotus toimii noin pienillä kontrastieroilla, mutta suurilla kontrastieroilla tilanne on jo aivan toinen… eli jos haluat saada sävyjä varjoa vasten auringonvalossa lentävästä joutsenesta joudut alivalottamaan rankasti ja päinvastoin…

      Mitä tulee tuohon ylivalottamiseen niin asia ei ole aivan noin yksinkertainen kun Markus antaa tuossa ymmärtää. Jos kuva on joltakin kohtaa ylivalottunut niin se on ylivalotettu eikä sitä enää pelasteta millään toimenpiteellä (toinen asia sitten on onko sitä tarviskaan pelastaa)… Markus tarkoittanee tuossa kameran näytön esikatselukuvan ”ylivalottumista” jolloin  varsinaisesta rawista ei ole vielä menetetty ”oikeaa dataa”. Esikatselukuvahan on jo muutettu jpeg:ksi, jolloin kamerakennon tuottamasta kuvainformaatioista on leikattu jo osa pois.

      Tuohon ylivioittumiseen vaikuttaa myös se mistä tuota ylivalottumista katsotaan versus kuva-alan sävyjen suhde. Tätä voi testata vaikkapa iltaruskon aikaan, jolloin rgp:nä kuva voi näkyä oikein valotettuna, mutta jolloin yksittäinen kanava voi olla jo palanut puhki ja tältä osin dataa on jo menetetty.

      Ehkä parhaiten tuota ylivalottamisen aiheuttamaa datanmenetystä voi demonstroida valottamalla kuvan histogrammin oikeaan laitaan ja ottamalla näillä valotusasetuksilla sekä raw- että jpg-kuvat.

      Näin muistelen – voi tosin mennä ihan metsäänkin… joku voisi pestata Markku Saihan avaamaan tuota teoriaa tänne… niin tulisi asia oikein :).

      Edittiä sen verran, että meni osin Jompan kakkososan toistoksi, mutta kun tuli kirjoitettua niin olkoon :)…Ylivaloittamisen osalta domokin löytyy tuolta ”Ota haarukoiden kuvasarja vaikeasta kohteesta valottaen huippuvalojen mukaan ja siitä vielä reippaasti yli. Tarkoitus on siis hakea se piste, mistä niitä sävyjä ei enää ole pelastettavissa. Muunna Raw kuvat näkyviksi kuvankäsittelyyn, mutta jätä samat kuvat kameran muistikortille. Nyt kun selaat kuvia niin, että näet kuvankäsittelyn histogrammin ja samalla kameran näytöltä jpeg histogrammin, voit määrittää sen miltä histogram näyttää kuvatessa, ja siitä jälkikäsittelyssä vielä saadaan paras mahdollinen irti. Tämä ero voi olla yllättävän iso, jopa pari aukkoa lisää niistä punaisista varoituksista. 

  11. MikaelR sanoo:

    Kuten täällä on kerrottu, kamerat näyttää takanäytöllä JPG:stä laskettua histogrammia. Mutta siihen takanäytöllä näkyvään JPG-kuvaan ja sen histogrammiin vaikuttavat kameran kuva-asetukset (vaikka kuvaisi pelkkää RAW:ta)!
    Tämän vuoksi olen valinnut Canon-kamerassani Neutraalin-kuvatilan ja asettanut kameran kontrastin minimiin (-4). Näillä ei ole mitään vaikutusta RAW-kuvaan. Mutta kameran laskema JPG on lattea, ja kameran näyttämä histogrammi on lähellä RAW-kuvan histogrammia. Lisäksi olen myös tiputtanut saturaation -2:een. Tällöin kameran JPG-histogrammi ja RAW-histogrammi on jo aika lähellä (pikkasen JPG-histogrammi vielä näyttää puhkipalamista, vaikka RAW ei palakaan puhki).
    Ainoastaan Linnunrataa ja tähtiä kuvatessa palautan kontrastin takaisin normaaliksi. Sillä jos kontrasti on minimissä, niin Linnunrataa on vaikea nähdä kameran näytöllä.

    • Gahpir sanoo:

      Nyt tulee kullanarvoista tietoa, kiitos. Menee kokeiluun.

      Miten valotat linnunratakuvia, onko parempi pyrkiä valottamaan oikealle Iso arvoja nostamalla vai repiä kuvaa irti jälkikäsitellen pienemmistä iso arvoista?

      Sellainen poikkeus käsittääkseni on kameran histogrammissa, että jos sen saa näkymään livekuvan päällä, se myös näyttää sitä oikeata Raw histogrammia.

       

      • MikaelR sanoo:

        > Miten valotat linnunratakuvia, onko parempi pyrkiä valottamaan oikealle Iso arvoja nostamalla vai repiä kuvaa irti jälkikäsitellen pienemmistä iso arvoista?

        Oikea valotus riippuu kamerasta. Minulla on Canon, eikä uusinta sukupolvea, joten käytän korkeaa ISOa (yleensä 6400).

        Jos taas on sellainen kamera että valotusta voi nostaa useamman aukon ilman että kohina nousee (kamera on ISO invariant), niin kannattaa käyttää pienempää ISOa. Tällöin dynamiikka kasvaa. Tämän testin mukaan Nikon 850:ssä jopa ISO 400 olisi paras yökuvaukseen (!):

        Nikon Night Photography Showdown: D850 vs the D750, D810, and D5

        ”D850 has extremely wide dynamic range at native ISO 64, and also has a small bump in dynamic range at ISO 400 when the additional gain is applied to the sensor. Best results are achieved by shooting at ISO 64 when possible, or, for astro-landscape imaging for star points or Milky Way photography, I recommend shooting at ISO 400 and adding four stops of exposure in the RAW converter of your choosing.

        For example, a typical astro-landscape photography exposure would be 20 seconds, f/2.8, ISO 6400. With the D850, I recommend using 20 seconds, f/2.8, ISO 400, and then boosting the exposure by four stops during RAW conversion. This will allow you to use the much wider dynamic range at the lower ISO without adding additional shot noise to the image. (Using ISOs lower than 400 and boosting the exposure in post by more than four stops will not yield better results.)”

        (Lisää yövalokuvausvinkkejä on tarjolla ensi viikolla alkavalla yövalokuvauskurssillani. Google löytää, mainostus ei kai ole sallittua täällä??)

        > Sellainen poikkeus käsittääkseni on kameran histogrammissa, että jos sen saa näkymään livekuvan päällä, se myös näyttää sitä oikeata Raw histogrammia.

        Tätä en usko. Jos live histogrammi olisi RAW-histogrammi, ja kuvan oton jälkeen näkyisi JPG-histogrammi, niin ne olisi ihan erilaiset (tarkemmin sanottuna, ne voisivat olla ihan erilaiset, jos JPG:n kontrasti ja saturaatio olisi tapissa). Täytyy testata (mutta en nyt voi ottaa kameraa laukusta ulos, sen pitää ensin lämmitä Kuusamon pakkasista  ).

         

        • Gahpir sanoo:

          Ei kannata uskoa, koska käsitykseni on väärä. Pahoitteluni. Live raw histogram on kyllä asennettavissa useimpiin Canon malleihin, mutta tehdasasetuksena sitä ei ole. https://www.magiclantern.fm

          Mainosasiaan olisi mukava saada ylläpidon kommentti. Oma mielipiteeni on, jotta kun jokainen Youtube tahi muu linkki on täynnä mainosta, niin miksi ei hyvää kotimaista asiaa voisi linkata myös. 

Vastaa